sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Viimeiset jatkoryhmätreenit ja vuosi 2012!

Koska koirani alkoivat alkuillasta näyttää siltä, että aktivointi ei olisi pahitteeksi, suuntasin ahkerana treenaajana kulkuni tämän vuoden viimeisiin agilitytreeneihin sunnuntain ryhmässä. Ensi vuonna jatketaankin treenaamista pienryhmässä! Hallissa ei ollut valmiina rataa ja kaiken lisäksi olin ainoa paikalla, joten kovalle koetukselle joutuivat aivoparkani! Löysin kuitenkin Inkan joskus ideoiman radan, jota hieman muuttelin (alkuperäisessä oli kepit ja keinu tuolla puomin puoleisessa päädyssä).



Hupsis sai kunnian aloittaa ja varsin villinä se päätti juosta heti kakkosesteen ohi. Eikun uusi yritys kehiin ja nyt menikin huomattavasti paremmin. Vauhtiakin piisasi kutosesteelle asti. :'D Esteet 6-8 menivät sutjakasti ja putket sitäkin hienommin, mitään ongelmia ei tuolla pätkällä ollut. Loppuosaa radasta ei taidettu kyllä tehdä kuin ehkä kerran, pidettiin homma vaan hauskana ja palkkailin vähän joka kohdasta, joten kokonaisena ei rataa menty ollenkaan. Sitten Hupsa tauolle ja Myrn hommiin!

Puppers aloitti treenaamisen ihan siivekkeiden välistä juoksemisesta, ensin yhden ja kun se sujui kuin vanhalta tekijältä, niin otettiin mukaan myös kakkoseste. Namialustalle pentu juoksi tuhatta ja sataa heti käskyn kuultuaan, joten ei siis ongelmaa. Tehtiin tässä välissä myös putkea, ei ongelmaa siinäkään. 
Hupsis teki välissä taas muutaman toiston, nyt esteet 1-3 maksikorkeudessa ja hyvin pomppi hyppyjen yli edelleen. Myrnin kanssa tehtiin vähän takaakiertoja ja välistävetoja sekä putki - hyppy-sarjaa. Varsinkin välistävedot meni pennun kanssa tosi hyvin, paremmin kuin Hupsalla! 
Lopuksi tutustuttiin vielä renkaaseen, joka siis oli siivekkeiden välissä ja maassa. Namialustalle Myrn syöksähti edelleen eikä tainnut edes tajuta, että siivekkeiden välissä oli jotain erilaista :'D.

Hupsa pääsi vielä tokoilemaan hieman, tehtiin pari onnistunutta seuruupätkää ja kerran molemmat jäävät. Luoksarin stoppi onnistui kivasti, mut normiluoksarissa herra päätti HIEMAN ennakoida perusasentoa ja kiepsahti melkein metrin ennen minua jo istumaan :'D. Loppuun vielä puolen minuutin paikkis molempien koirien kanssa, ja pupperskin pysyi hienosti koko ajan, kun olin ehkä kymmenen sentin päässä. Tosi outoa treenata koiran kanssa, joka on joka kerta innoissaan kun pääsee hihnasta pois ja joka ei väsy ensimmäisten kahden toiston jälkeen. :D

Ja jottei koko postaus olisi pelkästään agilityä, niin tehdäänpä mekin nyt vuosikatsaus! Meidän tavoitteet vuodelle 2012 näyttivät tältä:

- agilityn alkeiskurssi (ja jos koira innostuu, niin mahdollisesti myös jatko)
Check! Hallittavuustesti suoritettiin hyväksytysti maaliskuussa ja koska arpaonni sattui kohdalle, niin päästiin alkeiskurssille jo heti huhtikuussa. Jatkoryhmässä jatkettiin toukokuussa heti alkeiskurssin jälkeen. Innostuneelta Hups vaikutti kesällä, ja edelleen silloin tällöin, mutta kesäistä intoa odotellaan palaavaksi.

- tokossa alo-liikkeet koevalmiuteen ja ainakin mölleihin ennen kesää (ja Lauran vaatimuksesta lisättäköön että virallisiin toivottavasti loppuvuoteen mennessä)
Ennen kesää käytiin ainoastaan leirimölleissä SUMU:n leirillä toukokuussa, mutta villeinä korkattiin tokoura heinäkuussa ihan virallisista! Tuloksena hieno ALO2 155p, paljon paremmin kuin osasin odottaa ja vielä niin surkean näköisellä suorituksella. Loppuvuosi hinkattiin erityisesti seuruuta ja perusasennon ennakointia, eikä siis useampiin kokeisiin osallistuttu, mutta alkusyksystä käytiin yhdet möllit, joista kotiintuomisina ykköstulos.

- näyttelyissä juoksemista ja toivottavasti se ensimmäinen ERI
Näyttelyissä käytiin kahdesti tammikuussa, molemmista tuliaisina H ja siihen se meidän näyttelyura sitten jäikin. Koira ei tykännyt touhusta ja ulkonäkö ei ollut tarpeeksi karvaisa :'D

- mahdollisesti mejä-kokeilua uusiksi, jos se nyt vaikka osaisi...
Käytiinhän me, jopa kahdesti! Keväällä näytti jo hyvältä, ja koira jopa kiinnostui jäljestä, mutta syksyllä ei enää kiinnostanutkaan. Meidän mejäkokeilut tais olla nyt tässä, ehkä tehdään lihapullajälkeä joskus :'D

- paljon lenkkeilyä ja parasta aikaa parhaassa porukassa
Tätä oli ainakin! Parhaimpana ehkä mudileiri toukokuussa, umpijäässä teltassa nukkuminen ei ehkä ollut kaikkein viisainta mutta selvittiin ja leiri oli huippu! Toivottavasti ensi vuonna päästäisiin uudestaan.

- luustokuvaus ja silmätarkki
Check! Toukokuussa käytiin luustokuvat, elokuussa polvet, sydän ja silmät ja terve koirahan sieltä paljastui, vaikkeivät lonkat ihan priimaa olleetkaan. Eivät kuitenkaan tule vaivaamaan, joten hyvillä mielin harrastellaan edelleen!

- rapsutushomma selväksi, ja muutenkin terve koira
Rapsutus hävisi kevään tullen, joten lieneekö kyseessä ollut joku syksyinen juttu. Terveenä Hupsa pysyi, tosin keväällä saatiin leirituliaisina täitä ja loppuvuodesta väiveitä tarttui jostain mukaan myös. Eläinlääkärissä käytiin kuitenkin ainoastaan kastroitavana!

Ja toivottavasti ensi vuonna Hupsista ilahduttamassa on myös pienenpieni sheltinpoikanen!
Toteutuihan se tämäkin lopulta, kun syyskuussa taloon asteli neiti pikkumusta. 

Tavoitteet vuodelle 2013:
- molemmat koirat terveitä koko vuoden
- paljon hauskaa yhdessäoloa koiraporukalla
- omistajan kehittymistä vähän joka lajissa!

Hupsis 
- ALO1 alkuvuodesta, ehkä jopa TK1? AVOn liikkeet kuntoon loppuvuoteen mennessä (nouto!)
- agilityssä hauskanpitoa, alkuvuodesta ehkäpä pienimuotoinen treenitauko, loppuvuodeksi kepit ja kontaktit kuntoon
- ehkä rallytokon aloittaminen, jos kurssitarjontaa löytyy
- BH?

Myrn
- pennun kasvaminen kunnon koirakansalaiseksi
- tokossa ALOn liikkeet kuntoon, ehkä loppuvuodesta virallisiin --> ALO1?
- agilityssä perusjuttujen opettelua, erityisesti irtoaminen ja estehakuisuus hyvälle mallille
- näyttelyissä kiertelyä mahdollisimman hyvin tuloksin, niin koti- kuin ulkomailla --> junnuvalioksi loppuvuoteen mennessä?
- luustokuvat loppuvuodesta

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulun odotusta

Meidän laumassa odotellaan jo innolla joulua, ja eräs lappalaisherra suuntaakin tassunsa pikkusheltin kanssa sunnuntaina kohti Rantakylää, jonne siirrytään joulun viettoon aaton ajaksi. Saa nähdä, miten meidän aatto sujuu kun talossa (5h+k) on seitsemän ihmisen lisäksi myös neljä koiraa :'D










Pikkukikkarekin on ehtinyt jo huimaan viiden kuukauden ikään, eipä kyllä yhtään tunnu siltä että neiti olisi ollut laumassa jo kolme kuukautta! Korkeutta Myrniäiseltä löytyy nyt noin 34 cm, eli ihan kivan kokoinen siitä näyttäisi kasvavan. Edelleen omistajan laiskuudesta johtuen niin kehäkäytös kuin tokoilukin ovat hieman vaiheessa, mutta kyllä me täältä vielä noustaan!
Myrn onkin nyt parina päivänä esittänyt parhaita puoliaan olemalla pätevä toko- ja agikoira. Eilen käytiin Lauran kanssa treenaamassa koulun pihalla jäätävässä säässä, ja vaikkei hirveästi mitään pystytty tekemään, oli Myrn oikein innoissaan ja jaksoi keskittyäkin olennaiseen. Maahanmenon se on nyt tajunnut (kiitos Lauran) ja samoin seisominen sujuu hienosti jo liikkeestäkin. Sivulletulossa on vielä opeteltavaa, mutta hienosti pentu hakee paikkaa silloinkin, kun pitäisi istua ihan muuten vaan :'D. Seuruuta pitäisi jaksaa opettaa, tällä hetkellä meno on sellaista kenguruloikkaa ettei sitä katso kukaan.







Tänään käytiin vapaavuoroilemassa Lauran ja Emmin kanssa. Hallilla oli edelleen sama rata, jota tehtiin Hupsan kanssa jo sunnuntain treeneissä (jotka muuten menivät ihan jees, vaikka Hups ei ihan terävimmillään ollutkaan, varsinkin kontaktit olivat tosi kivat puomilla ja välillä vauhtiakin löytyi). Ei me ihan puhtaasti koko rataa läpi päästy vieläkään, mutta vauhtia oli huomattavasti enemmän (aamutreenit on Hupsan mieleen) ja itsekin keskityin ohjaamiseen enemmän kuin viimeksi.

Emmiltä viety taas kerran tämä!

A:n kontaktit on Hupsalla vielä ihan hakusessa, mut tosiaan puomi menee jo hienosti ilman namialustaakin. Vauhtia kontakteille tarvitaan vielä lisää, ja se onkin nyt treenauksen alla. Keppejä pitäisi jaksaa treenata enemmän, mut nyt ollaan keskitytty siihen, että hallilla olis kivaa (eli koira saa tehdä mitä tahtoo kunhan sillä on hauskaa :'D ). Hupsan messarituliaiseksi saama vihreä pallo (https://leerburg.com/Photos/FunBall_004.jpg) onkin saanut suuren suosion ja lappalainen jaksoi viskellä sitä itse itselleen yllättävän kauan.







Myös pikkumusta pääsi treenaamaan agilityn saloja, ensin tehtiin putkea ihan ilman avustajaa ja Myrn kiisi hienosti läpi putken hurjalla  vauhdilla. Mitäpä lihava puppers ei tekisi ruuan eteen? ;) Tehtiin myös siivekkeiden läpi juoksemista ensin Emmin ja myöhemmin Lauran avustuksella, eikä Myrnillä ollut tässäkään mitään ongelmaa. Ruuan vetovoima on melkoinen.

Kevät ja näyttelyt lähenevät kovaa vauhtia ja kohta on edessä jo Myrnin ensimmäinen kehäkettuilu - nimittäin Rautalampi rn. Sitä ennen yritetään käydä ahkerasti mätsäreissä (joita on huimat yksi kappale...) ja näyttelyharkoissa, ettei nolata itseämme ihan totaalisesti. Myrn tosin debytoi mitä luultavimmin Laura hihnanpäässään, sillä parivaljakko suuntaa huhtikuussa kohti Viroa ja toivottavasti junnusertejä! Minä taas mitä ilmeisimmin vien erään raivokääpänäkin tunnetun shetlantilaisen Outokummun ryhmikseen, pitänee aloittaa rauhoittavien napsiminen jo nyt :'D




(Ja koska en jaksa joka kuvaan laittaa erikseen merkintöjä, niin kaikki kuvat (c) Laura)