maanantai 6. lokakuuta 2014

Vaellettiin

Koska kirjoitus- ja bloginpäivitysinto on taas kerran täysin kadoksissa, saatte nauttia syyskuun kuvasadosta. Käytiin tosiaan 21.9. kiertämässä Suomun kierto Lauran & Mintun (Meela oli juoksuisena hoidossa), Jaanan lauman sekä Nooran & Pinnan kanssa. Koskapa ollaan niin taitavia suunnistamaan, käveltiin aiotun 15 kilometrin sijaan 21,5 km, mutta mitäs tuosta! Onneksi seura oli mitä parhainta ja sääkin suosi. Aikaa moiseen retkeen meni reilu seitsemän tuntia, johon sisältyi pari evästaukoa sekä tietysti kuvailut.


Koko jengi kasassa: ylhäällä Paju, Pinna, Minttu, Myrn ja Kami,
alhaalla Taika, Savu, Hupsis ja Usva



Äly suorastaan paistaa läpi.

Etsi kuvasta sheltit.

Myrn kuvitteli koko retken ajan olevansa bc.

Häijy Supinen ♥


Onnen Purkki ♥



Koska parinkymmenen kilometrin päiväretki ei riittänyt meille, suunnattiin viime viikonloppuna (eli 27.-28.9.) nokka kohti Enoa ja Kaltimon kiertoa. Mukana jo tutuksi tullut jengi Laura & Meela (tuleva mama Minttu pääsi tällä kertaa hoitoon) sekä Jaana tällä kertaa vain Savun kanssa. Ahkera säätietojen kyttääminen ja sormien ristissä pitäminen tuotti tulosta ja tälläkin kertaa sää suosi meitä oikein urakalla, mikä oli ainoastaan hyvä - tarkoitus oli tosiaan yöpyä matkan varrella laavussa. Kaltimon kierto on pituudeltaan 25 km ja nousee (sekä laskee) yhteensä ainakin seitsemän vaaran laelle. Nämä vaarat olivat yhtä lukuunottamatta kaikki yli 200 m korkeita, joten kipuamista oli luvassa ja paljon.

 Tiivistettynä retki oli tuskaa ja hikeä sekä kylmyyttä, mutta myös huikea elämys! Koirat jaksoivat Hupsista lukuunottamatta painella menemään vielä seuraavana päivänäkin yhtä reippaasti kuin aina ja erityisesti Myrn oli pärisemässä vielä seuraavana päivänäkin. Molemmat omani olivat kyllä ihanteellista vaellusseuraa, sillä kumpikin käyttäytyi moitteettomasti ja osasi tarpeen mukaan rauhoittua tauoilla - Hupsis Myrniä paremmin. Enemmän reissusta voi lukea Lauran blogista.

Eräopas-Supinen löysi lunta - lapinkoiran onni!

Vaelluspoppoo! Meela, Myrn, Hupsis ja Savu ensimmäisen vaaran laella.

Matkan varrella oli myös pelottava autiotalo - eräopas varmistaa että reitti on turvallinen!

Eräopas taukoilee.

Mustavaara valloitettu!

Winter was coming...

Lisää shelttejä jonkin vaaran laella.

Huikeimmat maisemat oli kyllä tältä vaaralta laskeutuessa!

Eräoppaalle tuli väsy.


Aamiainen approved!

Myös shelttejä alkoi unettaa toisena päivänä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti