Talven riemua

Ihanaa, kun vihdoin on lunta! Sitä on juuri sopivasti, sillä latuja ei ole vielä pystynyt tekemään ja jäällä taas on helppo kävellä missä vain, kun ei itse uppoa umpihankeen. Vaikken itse olekaan mikään talvi-ihminen, on pakko myöntää että talviaika on hirmuisen kaunis ja koirien (erityisesti Hupsiksen) riemua jäällä juoksennellessa on ihana katsella. ♥ Koska pakkasten ollessa viidentoista asteen kieppeillä on myös aurinko pysytellyt näkyvissä, on kamera päässyt lenkeille mukaan yllättävän usein!

Treenirintamalla ei mitään ihmeellisyyksiä ole tapahtunut. Viime viikon tokotreenit oli yksi katastrofi, koska Myrn oli päivällä tehdystä superpitkästä lenkistä niin väsynyt eikä jaksanut keskittyä tekemiseen ollenkaan. Paikkis taisi olla ainoa kunnolla onnistunut juttu, pikkumusta pysyi hienosti kolme minuuttia HÄIRIÖSSÄ, joskin kahden minuutin kohdalla kävin välipalkkaamassa. Rallytreenit sen sijaan olivat perjantaina ihan mahtavat ja tehtiinkin kahta eri rataa onnistuneesti useamman kerran. Omatoimitreenejä ei pahemmin olla nyt tehty, koska Laura seikkaili Ruotsissa astutusreissulla, mutta eiköhän taas päästä niidenkin makuun! Eilen kyllä iski paniikki, koska rallykisoihin on enää alle kuukausi, apua. 

Koska kirjoitusinto on taas kerran hukassa, ottaisin mielelläni vastaan ehdotuksia erikoispostauksia varten! Saataisiin jotain eloa tänne blogiinkin ;)

Rallyiltiin!

Nyt on vuoden ensimmäinen harrastustentäyteinen viikko ohitse. Torstaina oli tosiaan Poksin tokoryhmä, jossa treenataan ALO/AVO-tasolla. Tällä viikolla aiheena oli nouto sekä seuruu - ja vaatimattomasti aloitettiin sillä noudolla. Olin ihan varma, että Myrn tekee kapulan kanssa tavanomaiset temppunsa, eli mälvää ja tiputtelee kapulaa ihan miten sattuu, mutta kuinka ollakaan: pikkumusta nosteli kapulaa maasta tosi hienosti eikä pureskellut sitä lainkaan! Pitoharjoituksia täytyy edelleen tehdä hurjasti, sillä neiti ei vielä kestä mun käsiä ottamassa kapulaa, vaan tiputtaa kapulan samoin tein, mutta treeniä treeniä.

Myrn ja Lennu-nahka 11.1.2014 (c) Anni Rask

Seuruutreenit aloitettiin ihan vaan paikallaan kääntymisillä oikealle ja vasemmalle. Mulla oli taas ongelma omien jalkojen kanssa, kun en millään meinannut muistaa et kummalla jalalla sitä kannattaa kääntyä, mutta muutaman kerran jälkeen saatiin tämäkin homma sujumaan kivasti. Vasemmalle kääntymisissä pikkumusta on parantanut tekemistään huimasti, johtuen varmasti siitä, että mie itse olen oppinut kääntymään. Tämän jälkeen tehtiin myös täykkäreitä molempiin suuntiin ja lopeteltiin ottamalla ihan parin askeleen seuruuta. Lisäksi tehtiin harjoitusta, jossa koiralle sanottiin seuruukäsky, mutta itse ei liikuttu minnekään ja palkattiin vaan koiraa vaihtelevasti joko heti tai yhden/kahden sekunnin päästä käskystä. 

Perjantaina olikin sitten vuorossa odotettu rallytoko Joan hallilla! Mun suureksi harmiksi Joalle ei vielä ollutkaan tullut omia kylttejä, enkä tietenkään ollut omiani ottanut mukaan, koska luulin hallilla olevan jo kyltit, joten treenailtiin sitten vain yksittäisiä liikkeitä. Koska meillä ei varsinaisesti ole vetäjää ryhmässä, oli meininki välillä vähän hakusessa, mutta pariin kylttiin sain onneksi selvennystä muilta. Liikkeissähän meillä ei hirveesti opeteltavaa ole, lähinnä hiomista vaan, mutta radalla liikkuminen pitää saada sujuvammaksi ja mun muistettava, että sille koiralle SAA ja PITÄÄ puhua tehtäessä. Myrnin kanssa treenailtiin hirmuisesti käännöksiä, erityisesti vasemmalle. Lisäksi tehtiin pujottelua ja spiraalia sekä ihan vaan seuruuta ja muutamaan otteeseen peruuttamistakin. 

Eilen käytiin Lauran kanssa vielä illalla hallilla tekemässä pienet rallytreenit. Minä aloitin radanrakennuksen jälkeen Hupsalla, jota ei taas tekeminen ekan parin kyltin jälkeen olisi voinut vähempää kiinnostaa. Koko ajan sai olla kutsumassa sitä nimeltä ja houkuttelemassa, mutta ehkä tää tästä vielä. :D

Myrn taas teki rataa superhyvin, tosin pikkumusta oli niin liekeissä päästessään treenaamaan, että perusasennot oli ihan kuraa ja seuruussakin neiti meinasi joko edistää tai muuten seikkailla missä sattuu. Sen siitä saa, kun treenaa ensin lapikkaan ja sit vasta Myrnin. Koira kuitenkin osaa, kunhan minä itse muistan ajatella mitä teen ja vieläpä keskittyä siihen kunnolla. Myrniä kun ei voi kesken suorituksen kehua valtoimenaan toisin kuin Hupsista, koska pikkumustan mielestä se tarkoittaa sitä et NYT SAA RIEHUA JEE!

Tässäpä vielä meidän eilistä menoa Lauran kuvaamana:
Kyllä me kisoista selvitään!

Frettien asialla

Mantan & frettien  blogissa oli pyyntö osallistua kampanjaan, jonka tarkoituksena olisi lisätä tietoisuutta pimeän pennun hankinnasta ja sen vaaroista. Koskapa tässä taloudessakin on kaukaisena haaveena se oma pieni fretinpötkylä, ollaan me ehdottomasti mukana ja haastetaan kaikki lukijammekin osallistumaan kampanjaan, jotta saataisiin frettien tulevaisuus paremmaksi!

Meidän elämässä tapahtuu jännittäviä asioita ensi kuussa, sillä vaikkei rallytokokurssi ole edes alkanut, ilmoitin pikkumustan Jyväskylä KVn yhteydessä pidettäviin rallytokokisoihin! Me siis korkataan kisaura tässä lajissa jo helmikuun lopussa, apua. Ensimmäiset treenit joululahjaksi saaduilla kylteillä on jo takana ja vaikka paljon on vielä treenattavaa ja hiottavaa, oli meno loppua kohden ihan kivaisaa jo. Tehotreeniin ollaankin otettu nyt eteentulo, jota ei aikaisemmin olla edes harjoiteltu, koska tokon luoksarissa mun koirat tulee suoraan sivulle. Myrn on onneksi supernopea oppimaan ♥

Meidän kevät näyttääkin harrastusten osalta varsin tehokkaalta, sillä keskiviikkoisin on luvassa Noutajien kenttäkoulutus, jossa oon itse vetämässä muutamana kertana penturyhmää ja myöhemmässä ryhmässä treenaan sit vaihtelevasti jommalla kummalla karvaisella. Torstaisin treenaillaan tokoa Poksin tokoryhmässä, lähinnä Myrnin kanssa, mutta saattaapa Supinenkin päästä jokusen kerran mukaan. Maaliskuuhun asti meillä on perjantaisin Joan järkkäämä rallytokokurssi pikkumustan kanssa, joten varsin tiivis loppuviikko tulee aina harrastusten osalta! Lisäksi treenaillaan tietysti doboilua ja myöhemmin keväällä toivottavasti mejäilläänkin.

Tämä viikonloppu me otetaan rauhallisesti kolmistaan, sillä Laura lähti viikonlopuksi Jyväskylään mökille ja merlet vastaavasti Lauran porukoille hoitoon.