lauantai 26. joulukuuta 2015

Katseet taaksepäin



Niin ne kuukaudet vaan kuluvat, ja taas on aika kääntää katseet kuluneeseen vuoteen sekä kirjata ylös tavoitteita ensi vuotta varten. Itseni osalta ensi vuosi on vielä suhteellisen avoin, sillä nykyinen työni ei jatku ainakaan ennen kevättä. Toivon kuitenkin parasta, sillä mielelläni jatkaisin samoissa merkeissä pidempäänkin!

Viime vuoden tavoitteiksi olin kirjannut seuraavaa:

Hupsis
- terveenä pysyminen
- jatketaan hassuttelutreenejä, fiiliksen mukaan mennään
- lenkkeillään paljon
- mahdollisesti rallytokokisat -> RTK1?

Hupsiksen osalta tavoitteet täyttyivät kerrankin sataprosenttisesti, kannattaa siis selvästi listata vain normiarkeen kuuluvia juttuja. Lentävä lappalainen pysyi terveenä koko vuoden, lukuun ottamatta marraskuun ontumista, joka mitä ilmeisemmin johtui venähdyksestä. Käytiin vielä joulukuun keskivaiheilla tarkistuttamassa tilannetta osteopaatilla, eikä mitään kummallisuuksia rangasta löytynyt, onneksi. Treeneissä hassuteltiin silloin tällöin, ja kävipä Hups kuusivuotissynttäreidensä kunniaksi kisaamassa oman seuran agilitymölleissäkin, sijoittuen hienosti kolmanneksi. Hupsiksen tokotreenit olivat enemmänkin tempputreenejä, mutta rallytokoa taidettiin treenata useampaankin otteeseen. Rallya kisattiin kahdesti tänä vuonna ja RTK1 pistein 96 saatiin oman seuran kisoissa elokuun lopussa, jolloin Hups jäi osa-aikaiselle eläkkeelle myös tästä lajista. Toki treenataan edelleen silloin tällöin, mutta kisakentille tuskin palataan. Lenkkeiltiin totta kai paljon, niin oman lauman kuin kavereidenkin kanssa.



Myrn
- terveenä pysyminen
- ainakin yksi AVO1 ja voittajan liikkeet kuntoon (uusien sääntöjen mukaan)
- mahdollisuuksien mukaan RTK1 ja ehkä avoimen korkkaus myös rallyssa
- mejäkoe?
- parit näyttelyt turkkitilanteen mukaan
- mh-kuvaus/luonnetesti
- doboilua!

Pikkumusta pysyi terveenä myös, eivätkä sen lonkat, kuten ei mikään muukaan, ole edelleenkään vaivanneet millään tavalla. Myös Myrn kävi joulukuussa osteopaatilla, ja Jerry totesikin sen olevan niin elastinen, etteivät lihakset edes jumiudu samalla tavalla kuin monilla muilla koirilla. Kelpaa siis harrastaa edelleen! Tokon saralla oltiin loppuvuosi vähän laiskempia, koska erinäisten sattumien takia ei sitä koularia ennen uusia sääntöjä saatukaan, mutta ykköstuloksia avoimesta saatiin kuitenkin kaksi kappaletta. Voittajan liikkeet ovat suhteellisen hyvällä mallilla, kuten myös uuden avoimen liikkeet, mutta treeniä ja varmuutta kaivataan vielä ennen kokeeseen menoa. Nappasihan Myrn toki alkuvuodesta Pohjois-Karjalan Seurakoirien Vuoden tokotulokas 2014 -kisan voiton ja sijoittui Vuoden tokokoira 2014 -kisassa kolmanneksi. Shelttiyhdistyksen tokoshelttikisassa meille heltisi kuudes sija tasan kolmella alokasluokan kokeella.

Myrn kävi keväällä tekemässä täyden sadan pisteen suorituksen naapuriseuran rallykisoissa ja elokuun lopussa myös sille saatiin lisätä RTK1 nimen eteen. Avoimeen ei vielä lähdetty kisaamaan, mutta siihen tulee toivottavasti muutos alkuvuodesta. Kisakuume on ainakin kova! Mejää ei sen sijaan treenattu koko vuonna ollenkaan, ja kokeeseen mennään tuskin koskaan. Ei ainakaan vähään aikaan, sillä pikkumusta alkoi reagoida ääniin ja erityisesti laukauksiin turhan paljon luonnetestin jälkeen. Toukokuussa käytiin tosiaan luonnetestissä, josta palattiin kotiin laukausalttiiksi merkityn koiran kanssa. Pisteitä 125, koira selvisi kyllä testin läpi, mutta paineistui ihan mielettömästi. Seuraavan koiran kanssa mennään suosiolla sinne MH-kuvaukseen.

Näyttelyissä käytiin hurjat kaksi kertaa Suomenmaalla, ja yksi viikonloppu vietettiin Virossa seikkaillen. Sen suurempaa menestystä ei kehistä tullut, Virosta tuomisina ERI3 ja EH ja Suomesta kerättiin kasaan kaksi erinomaista, mutta saavutus se on sekin. Doboilua ei tullut tänäkään vuonna pahemmin harrastettua, pari kertaa jaksoin kaivaa pallon esiin. Temppuja opeteltiin sentään vähän enemmän. Käytiin myös lokakuussa suorittamassa BH-koe muutaman viikon mittaisen valmistavan kurssin innoittamana.


"....ja mistäs sitä tietää, vaikka talossa olisi kesään mennessä uusi perheenjäsenkin."

Ei tullut uutta perheenjäsentä, jollei rottalapsosia lasketa. Tähän tulee toivottavasti muutos ENSI KESÄÄN mennessä, mutta mikään ei ole varmaa ennen kuin pentu on talossa.



Vuoden 2016 tavoitteiksi listataan:

Hupsis
- uusien temppujen opettelu
- satunnaiset hassuttelutreenit, jotta mieli pysyy virkeänä!
- jokunen vaellus tulee varmasti käytyä

Myrn
- viimeinen AVO1, voittajan korkkaus ja ainakin yksi VOI1
- evl-liikkeiden kasaamista
- RTK2 ja voittajan korkkaus, mielellään toki hyväksytyllä tuloksella
- näyttelyitä turkkitilanteen mukaan ainakin kotimaassa, toivotaan että erinomaisin tuloksin
- uusia temppuja
- vaelletaan

Omistaja voi ottaa tavoitteeksi kehittyä agilityssä niin ohjaamisen kuin oman liikkumisenkin osalta sen verran, mitä mummokoiran kanssa pystytään tekemään. Treeneihin voisi yrittää saada jotain suunnitelmallisuutta. Ja mahdollisesta pennusta yritetään saada kasvatettua yhteiskuntakelpoinen koira. Täältä tullaan 2016!



keskiviikko 9. joulukuuta 2015

11 kysymystä ja "muutama" kaupan päälle

Saatiin Paimenlaumalta 11 kysymyksen haaste, jee! Vaikka haasteen sääntöjen mukaan pitäisikin haastaa 11 uutta blogia vastaamaan omiin 11 kysymykseen, olen sen verran laiska, etten moista jaksa tehdä. Vastaan siis vaan mulle heitettyihin kysymyksiin, hah! Ja koska kysymykset on kivoja, niin vastailenpa samalla myös 22 lisäkysymykseen, jotka törkeästi varastin haastajan blogista. :D

Aloitetaan meille oikeasti annetuista kysymyksistä:

1. Kuinka hoidat koirasi turkkia? - Laiskasti. :D Hupsiksen turkkia harjailen ehkä kerran kuussa tai parissa, enkä Myrniäkään oikeastaan sen useammin. Erityisesti Myrnin karva on sellaista, ettei se takkuunnu juuri ollenkaan, joten en näe tarvetta esimerkiksi jokaviikkoiselle puunaukselle. Karvanlähtöaikaan pyrin harjailemaan niitä useammin, jotta saan koiran mahdollisimman kaljuksi mahdollisimman nopeasti.

2. Missä sinulla olisi parantamisen varaa koiranpitoa ajatellen? - Kärsivällisyyttä voisi olla enemmän myös koiranpidossa, kuten niin monessa muussakin asiassa.

3. Mihin koirantarvikemerkkiin olet erityisen tyytyväinen? - En ole kovin merkkiuskollinen, mutta esimerkiksi Best Friendin heijastinliivit on olleet käytössä superhyvät, samoin Hurtan y-valjaat.

4. Onko koirillasi jokin tietty varusteväri? - On! Tai no, Hupsis käyttää sitä väriä mitä nyt sattuu olemaan, sen varusteissa on aika paljon ruskeaa, mutta myös mustaa (valjaat), punaista (sadetakki) ja oranssia (meidän vakiopanta). Myrnillä on pääasiassa (limen)vihreitä varusteita, mutta esimerkiksi takkien kanssa on ollut pakko tehdä myönnytyksiä, ja niistä löytyykin mustaa sekä siniharmaata. Seuraavan koiran varusteväri tulee olemaan pinkki.

5. Jännitätkö kisoissa? Jos, niin kuinka hillitset jännityksesi? - Jännitän. Oon aina ollut kamala jännittäjä ihan kaikessa esiintymistä vaativassa, kouluesitelmät on olleet mulle hirveitä niin kauan kuin muistan. Myrnin kanssa kisatessa jännitys on vähän laantunut, koska tiedän että koira osaa ja nauttii yhdessä tekemisestä. Yritän kisoissa uskotella itselleni, että ollaan vaan treenaamassa. Joskus se onnistuu, mut useimmiten ei. :D Aina ollaan kuitenkin selvitty hengissä, jännittämisestä huolimatta.

6. Oletko varusteurheilija? - En sanoisi olevani. Toki tahdon, että koirillani on niiden varusteväreihin mätsäävät pannat ja hihnat, jos vaan mahdollista, mutta meillä ei ole miljoonaa erilaista lelua palkkaukseen tai uusimman muodin mukaisia varusteita noin muutenkaan.

7. Onko koirallasi parannettavaa rakenteessa, mitä? - Hupsis voisi olla paremmin kulmautunut erityisesti takaa, mikä on suomenlapinkoirien vitsaus. Myrnin etuosa voisi olla parempi (shelttivitsaus...), sillä voisi olla hitusen pidempi rintakehä ja vastaavasti lyhempi lanneosa ja sen alaleuka voisi olla kehittyneempi.

8. Kuinka hyvä olet mielestäsi analysoimaan koiran luonnetta? - Voisin olla parempikin, mutta perusasiat luonteesta mulla on mielestäni suhteellisen hyvin hallussa.

9. Mikä on suosikkiasiasi koirasi ulkonäössä? - Hupsiksen ulkonäössä suosikkiasia on ehdottomasti sen naama. Myrnissä tykkään kokonaisuudesta, mutta sen ilme on ehkä se kivoin juttu kuitenkin.

10. Perustele, miksi ottaisit mieluummin joko pennun tai aikuisen koiran? - Ehdottomasti pentu. Yhden kodinvaihtajan kanssa eläneenä en toista enää haluaisi, ellei se olisi joku tuttu koira. Pennun kanssa voi panostaa elämään ihan eri tavalla pienestä pitäen ja sen kanssa voi itse tehdä virheitä ja oppia niistä. Hupsiskin voisi olla ihan erilainen, jos se olisi ollut minulla pennusta saakka.

11. Millaisia koiriin liittyviä kanavoita seuraat somessa? - Facessa olen useammassa koiraryhmässä ja Instagramissa seuraan monia sheltti-ihmisiä.

Seuraavat 11 kysymystä:

1. Miksi harrastat niitä lajeja, joita harrastat? - Tokoa siksi, että minusta on mukavaa kouluttaa koiraa ja nähdä, miten sen päässä raksuttaa vaikeampia asioita opetellessa. Rallytoko tuli mukaan oikeastaan agilityn lopettamisen takia, jotta sain pikkumustalle tokon ohelle jonkin vauhdikkaamman lajin.

2. Millainen on huono koiranomistaja? - Sellainen, joka ei ymmärrä koiraansa, eikä välitä sen hyvinvoinnista.

3. Kuka/ketkä ovat koiramaailmassa idoleitasi ja miksi? - Apua. Tätä en olekaan pohtinut koskaan. Mulla ei ehkä ole varsinaisia idoleita. Ihailen muutamaa kasvattajaa kyllä, mutta en ehkä sanoisi heitä idoleiksi. Harrastuspuolella en pahemmin seuraa toko- ja rallytokopuolta SM- ja kv-tasolla.

4. Minkä rotuisesta koirasta olet haaveillut? - No sheltistä tietenkin! Tämän itsestäänselvyyden lisäksi joskus käy mielessä myös bc. Tänä vuonna tuli myös pari hienoa lapinkoirapentuetta, mutta lappalainen ei enää istu omiin harrastustoiveisiin, joten sellaista tuskin tulee.

5. Mitä mieltä olet koirabloggaajista? - Hyvin kirjoitettuja blogeja on kiva lukea, mutta kun sama postausaihe alkaa vilistä joka toisessa blogissa, alkaa se puuduttaa aika nopsaan. Tykkään enemmän lukea ihan tavallisia, arjesta sun muusta kertovia blogeja kuin sellaisia, joihin haalitaan lukijoita kaikenmaailman arvonnoilla.

6. Onko mielestäsi koiraharrastuksissa (kilpailut) hyvä ilmapiiri vai näkyykö esim. kateutta tms.? - Agilitykisoissa on ollut ihan huikea ilmapiiri joka kerta, kun niissä olen pyörinyt. Tokossa ja rallyssa vähemmän, mutta kateutta en pahemmin ole niissäkään huomannut, tai sit oon vaan niin omassa kuplassani, etten tajua. Näyttelyt onkin sit asia erikseen, mutta niitä en laske oikeaksi harrastukseksi.

7. Millainen on koiriesi tavallinen päivä? - Koirat jää nukkumaan kun herään töihin ja Laura käyttää ne pikaisesti ulkona ennen kuin lähtee itse töihin. Työpäivinä koirat ovat yksin about 8h, nukkuvat ja syövät kongeja (lue: Hupsis ja Myrn syövät, Lauran koirat katsovat vierestä koska koirani ovat lihavia..) ja pistävät joskus bileet pystyyn roskiksen kanssa koska Hups on tyhmä. Kun tullaan kotiin, vien koirat nopsaan ulos ja varsinainen pitkä lenkki käydään vähän myöhemmin. Jos on viikonloppu/vapaapäivä, pääsevät koirat valoisaan aikaan ulos, mutta näin talviaikaan pitkät lenkitkin on pääasiassa hihnalenkkejä ihan turvallisuuden takia. Ennen nukkumaanmenoa koirat käyvät vielä ulkona, ja treenit ajoittuvat aikaan jälkeen pitkän lenkin. Ruokaa ne saavat kerran päivässä, illalla, tuon kongien syömisen lisäksi.

8. Miksi sinulla on uros/narttu/molemmat? - Uros siksi, että meillä oli kotikotona ollut aina vain uroksia, ja jotenkin en osannut ajatella itselleni narttua ensimmäistä koiraa hankkiessa. Toinen koira olikin sitten narttu ihan siksi, että uroksen kanssa eläminen narttulaumassa oli niin rasittavaa, ettei muuta vaihtoehtoa ollut. :D Narttu on kyllä se sopivampi itselle.

9. Onko koirallasi ollut terveydellisiä ongelmia? Jos on, mitä? - Hupsis on välillä rapsutellut itseään reilummin, mutta terveydellistä syytä sille ei ole löytynyt, vaikka lääkärissä ollaankin käyty. Olen itse todennut sen johtuvan todennäköisesti stressistä. Myrnillä on E-lonkat, jotka eivät onneksi ole sitä vaivanneet sen kummemmin.

10.  Mitä ominaisuuksia koirassa arvostat? - Hyviä hermoja ja sitä, että se ei pelkää ääniä tai erilaisia alustoja. Lisäksi motivoitavuus ja se, että koiralla on moottoria harrastamiseen on mulle tärkeää, kun harrastetaan kuitenkin enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Kompakti koko, suippo nenä ja sopivasti karvaa ovat sitten ulkonäöllisesti niitä asioita, mistä tykkään.

11.  Mikä on harrastamassasi lajissa suurin epäkohta? - Vaikka en tällä hetkellä aktiivisesti aksaa harrastakaan, niin siinä suurin epäkohta on ehdottomasti säkäluokat. Hyppykorkeudet voisivat tulla alaspäin kaikissa luokissa, mutta erityisesti makseissa. Lisäksi lajin parista löytyy niitä typeryksiä, jotka joko tarkoituksellisesti tai tiedon puutteessaan treenaavat pienillä pennuillaan asioita, joita niiden ei pitäisi tehdä vielä aikoihin.

Tokossa suurin epäkohta on ehkäpä uusien sääntöjen mukana tulleet muutokset esimerkiksi merkittömän merkin, evl-paikkiksen sekä kiertohyppynoutohässäkän suhteen. Erityisesti paikkis on aika kuumottava asia, koska kiihkeämpi koira saattaa herkästi napata kiinni pieneen ja pörröiseen shelttiin koiria yksitellen luokse kutsuttaessa. Myös se, että paikallaolon osalta keskeneräisten koirien kanssa tullaan kokeeseen pilaamaan muiden suoritukset, on syvältä.

Rallyyn en ole perehtynyt vielä niin paljon, että suurempia epäkohtia olisin siitä löytänyt.

Ja viimeiset:

1. Mitä koirarotua et haluaisi missään nimessä? Miksi et? - Näitähän riittää. En ikinä haluaisi mitään molossirodun edustajaa, en lyttykuonoisia, en tappijalkoja, en karpinselkäisiä, enkä löysänahkaisia koiria. Tämä karsii jo aika paljon rotuja ja roturyhmiä pois. :D En myöskään tahtoisi kääpiökoiraa (pomeranian on poikkeus), enkä oikeastaan vinttikoiraakaan. Terrieritkään ei miellytä. 

2. Mitä muuttaisit nykykoirissa? Entäs nykypäivän jalostuksessa? - Ulkonäön sijasta tulisi kiinnittää huomiota terveyteen (sis. myös terveen rakenteen!) ja luonneominaisuuksiin. Näyttelykeskeisyys on jalostuksessa typerää, koirassa on paljon muutakin kuin ulkonäkö. Nykykoirista voisin ihan hyvin poistaa todella sairaat rodut kokonaan, jollei niitä ole mahdollista pelastaa roturisteytyksillä. Geenipooliakin voisi monissa roduissa kasvattaa reilusti, matadorjalostus ei tee rodulle hyvää mistään kohdin.

3. Koiraharrastuksen hyvät puolet? - Uusiin ihmisiin tutustuminen, liikunta ja raitis ilma, ei tarvitse miettiä mihin vapaa-aikansa käyttää ja koiraa kouluttaessa oppii itsekin - ainakin virheistään. 

4. Koiraharrastuksen huonot puolet? - Rahanmeno! Talo on aina sotkuinen, varsinkin kun koiria on useampi. Koiran terveyden puolesta pelkääminen on syvältä, ja kauhulla odotan sitä päivää kun noista joutuu luopumaan. Lisäksi paskanpuhuminen rotu- ja harrastuspiireissä on ikävää.

5. Kuinka ruokit koirasi? Miksi olet päätynyt juuri siihen ruokintaan? - Pakko myöntää, että meillä on taas lipsuttu 50/50-mallista aika lailla, jo ihan pakastintilan takia. Tällä hetkellä koirat siis syövät suurimmaksi osaksi nappulaa, mutta toivon edelleen että joku päivä olisi mahdollisuus siirtää ne kokonaan raa'alle.

6. Mikä on mielestäsi koiran kolme tärkeintä taitoa? - Luoksetulo, odottaminen (niin yksinollessa rauhallisesti kuin esimerkiksi tienylityksissäkin) ja sisäsiisteys. Tässä järjestyksessä.

7. Mitä haluaisit koirallesi seuraavaksi opettaa? - Myrnin kanssa tavoitteena on oppia oikealla seuruu ja hioa ruutu hienoksi. Hupsikselle olisi kiva opettaa (tai siis Laura voisi tehdä tämän :D ) esimerkiksi puhelimen soittoon reagoiminen.

8. Haluaisitko alkaa kasvattamaan? Jos kasvatat jo, niin miksi halusit alkaa kasvattajaksi? - Kasvattajakurssi on käytynä kyllä, ja joskus kasvatushaaveet puskevat pintaan, mutta suurimman osan ajasta olen sitä mieltä, että tämä kasvattajan puolisona oleminen riittää mulle. :D

9. Mielipiteesi koiranäyttelyistä? - Ajatuksena aina kiva juttu, mutta kun paikalle pääsen, niin muistan miksi en siellä käy kovin usein. :D Liikaa kateellisuutta ja paskan puhumista, lisäksi näyttelyt ohjaavat minusta jalostusta  ihan liikaa. Kalliitakin ne ovat. Näyttelyissä parasta on tuttujen näkeminen. 

10. Hauskin koiraharrastus? Miksi juuri se? - Jokaisesta lajista löytyy ne omat hyvät puolensa, mutta jos nyt omista lajeistani jonkin valitsisin, olisi se varmasti rallytoko. Alemmissa luokissa meno on enemmän hassuttelua, mutta ylemmissä luokissa pärjätäkseen täytyy tehdä paljon töitä. Jos kaikista koiraharrastuksista pitäisi valita hauskin, saattaisi se olla ehkä koiratanssi, koska temppujen opettaminen on kivaa.

11. Voisitko ottaa koiran ulkomailta? Esim. löytökoiran. - Voisin ottaa (eli siis ostaa) koiran ulkomailta, ja niin tulee varmasti käymäänkin, koska Suomessa ei ole kovin montaa kasvattajaa, jolta koiran haluaisin. Rescuetakin olen joskus miettinyt, mutta se ei istu omiin tarpeisiini, joten sellaista tuskin koskaan tulee.