sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Junioriorava




Pienestä karvapallosta on ehtinyt kasvaa jo yhdeksänkuinen, lähes aikuista muistuttava kaunotar. Virallista 9kk-kuvaa ei ole vielä ehditty ottaa, mutta sellainen on tilauksessa kyllä! Juniorieläin pääsee esiintymään virallisissa näyttelyissä ensimmäistä kertaa marraskuussa Jyväskylä kv:ssä, jonka jälkeen suunnataan joulukuussa Messariin. Jännää! 

Yhdeksänkuinen Gisli on opetellut (edelleen) samoja juttuja kuin ennenkin, joskin nyt esimerkiksi sivulletulotreenit ovat aiheuttaneet pikkusopulin päässä jonkinlaisen oivalluksen, ja kulhon päällä tarjotaan jo aika kivaa perusasentoa. Tätä enemmän on treenailtu esimerkiksi puiden kiertoa sekä jalkojen väliin tuloa, koska aksajutut on kivempia treenata. Treeneissä ei olla hirveästi ehditty käydä, mutta esittelipä pentu hienoa tekemistä kaksi viikkoa sitten, kun tehtiin Agarwaen -leiriltä jo tutuksi tullutta radanpätkää. Omistajan koulukiireet vaan verottaa treenimotivaatiota ja -aikaa, kurjaa!

Viikonlopun Gisli vietti tiiviisti aksan parissa ollessaan turistina oman seuran kisoissa. Mittasin sen torstaina omalla grillitikku + mittanauha -viritelmälläni noin 34 cm korkeaksi, kisoissa Iita mittasi sen virallisella mitalla 33 cm ja Inka 34 cm korkeaksi. Oma veikkaus on, että pentu on jossain 33,5 cm paikkeilla. Selkeästi mini edelleen joka tapauksessa. 

Pentu on ihan huikea edelleen, vaikka joskus joku voisi ottaa siltä puolet energiasta pois. :D Pikkuhiljaa tässä saakin jo alkaa jännittää, sillä luustokuvat häämöttävät enää kolmen kuukauden päässä, IIK.

Söpöistä söpöin pikkusopuli. ♥



Käytiinpä yksi päivä retkelläkin, tässä retkiseurue! Vasemmalta Savu, Roihu, Minttu, Taika, Gisli, Myrn, Hupsis ja Meela.


Kaunis syys-Myrn ♥


Hupsiskin edustaa!


sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Harrastellaan

Kaksi viikkoa sitten vietettiin huikea viikonloppu Kiteellä Villa Taivaannastassa, sillä Laura oli järjestänyt kasvateilleen agilityleirin. Gisli pääsi ensimmäistä kertaa ihkaoikeaan agilityvalmennukseen, kun Lukkarisen Mari veti meille sekä lauantaina että sunnuntaina treenit. Myrn puolestaan osallistui leirikisan koiraosuuksiin, sekä treenasi lauantaina vähän toko- ja rallyjuttuja kaatosateessa.

Lauantaina Gisli oli vähän hämmentynyt uudesta kentästä, sillä aidolla nurmella ei ollakaan aikaisemmin treenattu. Liekö pentu ollut myös väsynyt edellisillan leikeistä, sillä se oli huomattavasti normaalia hitaampi. Se kuitenkin leikki aivan superisti, mitä se ei ole aiemmin treenien lomassa oikein tehnyt. Aksa on vaan paljon kivempaa, t. Gisli! Sunnuntaina pentu olikin sitten kuin eri koira, ja paineli hurjaa kyytiä eteenpäin. Tehtiin helppoja pentujuttuja, ja opeteltiin vähän ohjauskuvioita sekä pimeää putkikulmaa. Siitä tulee taitava, kunhan itse vaan opin ohjaamaan.

Muuten meidän elämässä ei oo tapahtunut mitään merkittävää. Myrn on ollut enemmän ja vähemmän tauolla kaikesta, ja nyt tokoasenne on taas vähän parempi. Ollaan pääasiassa keskitytty lenkkeilemään, sillä allekirjoittaneen koulu vie veronsa jaksamisesta, eikä treeni-intoa ole oikein ollut.

Kaikki allaolevat kuvat (c) Laura Pitkänen.